Liikkuva koulu

 

Yläkoulussa kaikkien liikkumismahdollisuudet eivät ole yhtä suuret

Yläkoulun tyttöjen kokemus omasta sosiaalisesta asemastaan koulussa vaikuttaa siihen, kuinka vapaasti he voivat liikkua koulun tiloissa välituntien aikana, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.

Tutkimuksen tulosten perusteella tytöt, jotka kokivat oman sosiaalisen asemansa kouluyhteisössä korkeaksi, ottivat koulun tilat laajemmin haltuunsa ja hyödynsivät niitä liikkumiseen enemmän kuin ne tytöt, jotka kokivat oman sosiaalisen asemansa matalaksi. Korkeaan kouluyhteisöasemaan yhdistyi enemmän kavereiden kanssa luotuja toimintamahdollisuuksia sekä koulun tiloihin liittyviä myönteisiä tunteita ja kokemuksia kuin matalaan kouluyhteisöasemaan.

– Koulun tilat muodostavat osan nuorten päivittäisestä liikkumisympäristöstä. Samat tilat tarjoavat eri nuorille hyvin erilaisia toimintamahdollisuuksia, jos ajatellaan esimerkiksi liikkumista välituntien aikana. Koulussa on tiloja, joihin pääsyä voi rajoittaa matalaksi koettu sosiaalinen asema, tutkija Katja Rajala LIKES-tutkimuskeskuksesta huomauttaa.

Tyttöjen vuorovaikutussuhteet säätelevät toimintamahdollisuuksia

Ryhmäsuhteisiin pohjautuva sosiaalinen järjestelmä säätelee yksittäisten nuorten toimintamahdollisuuksia ja suhdetta koulun tiloihin. Koulun tiloihin liittyvät erilaiset kokemukset pitäisi ottaa huomioon silloin, kun suunnitellaan liikkumisen lisäämistä koulupäivään.

– Koulun tiloja olisi hyvä tarkastella ja kehittää liikkumista tukeviksi yhdessä oppilaiden ja erityisesti yhdessä erilaisten oppilasryhmien kanssa. Olisi hyvä, jos nuoret pääsisivät suunnittelemaan liikkumisen mahdollisuuksia omissa vertaisryhmissään, Rajala pohtii.

Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla kahdeksannen luokan oppilaita eräässä suomalaisessa yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2013–2014 aikana. Haastatteluissa hyödynnettiin karttamenetelmää, jossa nuoret merkitsivät koulun pohjapiirrokseen merkitykselliseltä tuntuvia paikkoja. Itse koettua sosiaalista asemaa koulussa tutkittiin haastatteluiden yhteydessä kymmenportaisen tikasmallin avulla. Nuoret sijoittivat itsensä tikapuille, joiden ylimmät askelmat kuvasivat sellaisia oppilaita, joita arvostetaan ja joiden seurassa useimmat haluavat olla. Alimmat askelmat kuvasivat oppilaita, joita ei arvosteta ja joiden kanssa juuri kukaan ei halua olla.

Lisätietoja

Tutkija, LitM, Katja Rajala, LIKES-tutkimuskeskus, katja.rajala (at) likes.fi, p. 020 762 9510.

Tutkimus on osa väitöskirjatutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää nuorten koulupäivän aikaista liikkumista, subjektiivista sosiaalista asemaa ja osallisuutta yläkouluissa.

Tutkimus on osa valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa.

Taustamateriaali pdf-muodossa

Alkuperäisartikkeli

Rajala K., Itkonen H., & Laine K. 2015. Yläkouluikäisten tyttöjen subjektiivinen sosiaalinen asema ja koulun tilojen merkityksellisyys liikkumisympäristönä. Kasvatus 46 (5), 448–459.